mistä vastaan, vasemmistoenem-
mistöisen eduskunnan vaikutus
ja kommunistien johtamien am
mielenosoitusten merkitys ovat
saaneet pienemmän painoarvon
kuin Uljaan tulkinnassa. Hän nos-
taa keskikentälle helsinkiläiset
ammattiosastot ja niiden jäsenis-
tä maalta muuttaneet nuoret.
SAK:n ja STK:n kompromissit tai
SDP:n ja kokoomuksen kabinetti-
yhteistyö ovat jääneet sivummal-
le. Pekka Kuusen ohjaava käsi ei
näy Uljaan esityksessä. Hyvä niin,
koska lomalaki, työttömyyskassa-
lain muutos sekä työeläkelaki oli
hyväksytty eduskunnassa jo en-
nen Kuusen kirjan ilmestymistä.
mielenosoituksista ovat eläviä ja
jopa nostalgisesti innostavia. Ul-
vasti joukkoliikeromanttinen. Hän
korostaa naisten ja ammattiosas-
tojen liikehdinnän spontaani-
suutta ja siten häivyttää SKP:n
puoluejohdon suunnitelmat ja
toimenpiteet taustalle. SKP:n pyr-
kimykset tulevat vain välillisesti
esiin, kun tekijä lainaa Hertta Kuu-
sisen kirjeitä isälleen Otto Wille
Kuusiselle. Päivi Uljas vyöryttää
haastattelumuistoja, eduskunta-
keskusteluja ja lehtitietoja run-
saasti. Siksi on valitettavaa, ettei
SKDL:n kansanedustajien sen ai-
kainen katkeruus tehtyjen uudis-
tusten puolinaisuutta tai epäon-
nistumista kohtaan tule riittäväs-
ti esiin.
mat sisältävät monta kerrosta.
Tapahtumaketjujen kuvaus ja se-
littäminen ovat avoimia useille
kyse Päivi Uljaan laajemman tut-
kimushankkeen yhdestä välira-
portista. Tekijän tavoitteena on
akateeminen opinnäyte, jossa
esitettäisiin uusi kokonaistulkin-
ta Suomen hyvinvointivaltion syn-
nystä. Tutkimuksen perusteiden
vankentamiseksi kannattaisi tu-
tustua vielä perusteellisemmin
SKDL:n, sosialidemokraattisen, so-
sialidemokraattisen opposition,
kokoomuksen ja maalaisliiton
eduskuntaryhmien aineistoon,
SKP:n pöytäkirjoihin sekä työn-
antaja-aineistoon. Tämä antaisi
myös vankemmat perusteet käy-
dä keskustelua aiempien tulkin-
tojen kanssa.
dosentti, Helsingin yliopisto
mm. "Sama palkka samasta työstä" sekä "Puute ei pyytäen poistu se
hävitetään yhteisvoimin". Kuva: Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.